HUUTAVAN ÄÄNI KORVESSA!
Kantaaottavan ihmisen osa on vaikea. On vaikea vaieta, kun mieltää jonkin epäkohdan voimatta jollakin tavalla ilmaista kantaansa. Politiikkojemme toiminta, Euroopan Unionin rahanjakajaiset. Oman pesän likaamiset. Oman historiamme vääristely, asioiden salailu ja kähmintä, kun kaiken yhteisen pitäisi olla avointa ja tasapuolista..
Mestarimme sanoi, että "jolla paljon on, sille paljon annetaan ja jolla ei mitään ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on". Nykypäivänä tuo lause näyttää pitävän hyvin paikkansa. Presidentti Kekkosen aikana 1956 - 1980 tuloerot olivat pienimmillään ja kansan hyvinvointi suurimmillaan ja jos Kekkonen olisi vielä virassaan, eivät bonukset, optiot eikä sitouttamisrahat olisi tulleet kysymykseenkään. Olisi tullut jyriseviä myllykirjeitä ja pojat olisi pantu hiekkalaatikolla ojennukseen. Nykyään esimerkiksi eläkkeelle jäävät saavat huomattavasti parempaa eläkettä, kuin ennen taitetua indeksiä aikanaan suhteessa samalta tulotasolta eläkkeelle jääneet. Kyseinen epäkohta pitäisi korjata edes puoliväli-eläkkeeksi, eihäni ole mieltä siinä, että jos toisten on tultava toimeen 600:lla eurolla kokonaisen kuukauden, toisten rohmutessa 5.000-30.000, lisäksi vielä erorahat, ym. korotukset. mikä tietää myös jättieläkkeitä. Paavo Lipponen huomasi viedä taittamastaankin eläkkeestä vielä kansaneläkkeen tukiosan - palautuslupauksin, ei vaan ole kuulunut. Maahamme olisi ehdottomasti saatava eläkekatto muiden Pohjoismaiden tapaan. Tuloerot ovat liian suuret eivätkä Urpilaisen 2-prosenttiset merkitse mitään. Joskus maassamme suurimmista palkoista maksettiin jopa 60%:a veroja , tosin miljoonapalkoista ei tuolloin Suomessa vielä puhuttukaan.
Yksityisissä firmoissa on johtajien palkoissa menty holtittomuuteen, tosin itsehän he rahansa tienaavat, mutta vielä holtittomampaa on julkisella puolella, mikä toisin sanoen on taloudellisesti tuottamatonta, pääomaa lisäämätöntä, työtä. Kun palkka-alesta puhutaan, on kyseessä luonnollisesti pienet palkat, isokenkäiset kun ovat mielestään hintansa arvoisia.. Häkämies lähti ministerin paikaalta tuplapalkalle vaatimaan toisilta malttia, vaatimaan lisää työntekoa ja jatkamaan eläkeikää. Toiset vaativat työperäistä maahanmuuttoa eikä kukaan puhu mitään mistä saadaan työtä niille, jotka ovat sitä kokonaan vailla. Työperäisiä maahanmuuttajia? Työttömiksi suomalaisen sosiaalitoimen elätettäväksi, joka ei kykene enää huolehtimaan edes omista kansalaisistammekaan?
Miljardin laivatilaukselle, joka merkitsisi 20.000 miestyövuotta ei liikene 50 miljoonan rahoitusapua vaikka se olisi palautunut mahdollisesti jo työn kestäessä (käteisinä) verorahoina valtiolle, lisäksi vastatakuinahan olisi valmistuva loistolaiva, joten taloudellinen riski ei olisi kovinkaan suuri verrattuna Kreikalle perin epävarmoilla takauksilla annettavaan useampia miljardeja käsittävään avustukseen.
Kaikan kaikkiaan telakkateollisuuden myyminen korealaisille oli fiasko, kohtapuolin nämä risteilijät tehdäänkin sitten melko varmasti Hyundain telakalla.
Häkämiehelle, hallitukselle, pomo-mafialle ym. ym. miljoonamiehille: Antakaa omille kansalaisillemme ensin työtä ennen kuin puhutte työajan jatkamisesta, eläkeiän pidentämisestä, tai lisätyövoiman maahantuonnista (antakaa parittajien hoitaa tuon työperäisen maahantuonnin ongelmat, vai aiottek..?). Mutta tehkää jotakin älkääkä sanoko jatkuvasti, että: "pitäisi tehdä". Ihmisten on pakko elää. ei riitä että heidän "pitäisi elää".
Euroopan Unioni, "Tanssivan kongressin" toisinto vie meiltä rahat ja maksaa meille kaikkineen suunnattomasti. Se vie pääministerin, valtiovarainministern ja virkamiesten ajan niin tyystin, että oman maan asiat jäävät hoitamatta. Nyt on aika erota siitä, kun se vielä on mahdollista eikä butjetteja, verotusta eikä rahalaitoksia ole vielä sotkettu toisiinsa ja erosta on päätettävä sitovalla kansanäänestyksellä.
Euromaiden auttaminen ja EU kaikkineen vienevät meiltä liian paljon rahaa. Kekkonen matkusti vuorolennoilla ja aikataulun mukaisilla junilla, nykyään lennetään yksityissuihkareilla edestakaisin, samana päivänäkin monta kertaa ja kukin herra erikseen putoamisen varalta - onnettomuushan voi tosin joskus sattua, mutta pallilta putoamista ei koskaan voi loputtomiin välttää. Haloska mm. eräänä äitienpäivänä jaettuaan aamupäivällä äideille mitalleja, istui valtansa tunnossa illalla Arajärvineen Moskovan jääkiekkoturnauksessa. Eikö tämä, jos mikä ole tuhlausta? Nähtävästi ajattelun lähtökohta on, että: Tämähän koskee vain minua ja se on pikkujuttu, mutta pienistä puroista syntyy suuri virta, etenkin kun näitä puroja alkaa olla meillä jo aika paljon.
Muutamelaisena, paikallisena naapurina on tullut seurattua Jyväskylän toilailuja. Kaupungin talous roikkuu konkurssin partaalla ja silti johtajisto elää kuin lehmät kesällä. Tunneleita kaivetaan ja suunnitelmia on niin pilvin pimein, että kirjastot, sairaanhoito, vanhusten huolto ja yleensä sosiaalipalvelut on ajettava alas, mutta kaupungilla ja sitä lähellä olevilla julkisilla yhteisöillä on varaa pitää mm. omat "hupi-aitionsa" jäähallissa 16.000 euroa per vuosi. Parkkitaloissa on jatkuvasti 1.000 kallista paikkaa tyjänä ja uusia parkkitiloja pitäisi rakentaa mm. kauniin kirkkopuiston alle? Jos kirkko kaatuisi olisi se toki pieni juttu, mutta kauniit puut ja istutukset tulevet tärvääntymään kyllä siinä mylläkässä. Ja sitten vielä kun kaikesta pitäisi tinkiä, palkoistakin (ei kai sentään johtajien) mutta juuri viime viikolla valtuusto päätti kokouspalkkioidensa huomattavsta korottamisesta. Tämähän koskee vain heitä ja suhteutettuna kokonaisuuteen se on heidän mielestään perin vähän...! **
** Lisäys 18.12.12 - tämänpäiväinen Keskisuomalainen uutisoi, että kyseisten palkkioiden korotus oli peruttu, joskin joitakin järjestelyjä ja ehdotuksia oli tehty tärkeimpien luottamustoimien palkkauksen osalta.
Kekkosen (hyvänä) aikana meille rakennettiin asfalttitiet, nyt ei niiden ylläpitokustanuksiin ole varaa. Terveyspalvelut olivat ilmaisia. Oli kirjastopalvelut, poliiseja oli suurinpiirtein ainakin yksi jokaisella paikkakunnalla. Koululaitoksemme oli hyvä, kunnes se peruskoulun muodossa ajettiin alas ja pienet koulut lakkautettiin ja siirryttiin isompiin yksiköihin ja se oli virhe. Se mullisti koko järjestelmän. Oppia pitäisi, mutta miten, kun joukossa tyhmyys tiivistyy... ja yhä suunnitellaan. Kaikki vanha ja koettu revitään jatkuvien uudistusten tieltä; eikö parempi olisi suunitella tehokkaita lisäyksiä entisiin hyviksi havaittuihin menetelmiin ja laitoksiin. Erittäin hyvä esimerkki on läänien repiminen, joka silppusi koko instituution pala-palata uuteen luukulta-luukulle-järjetelmäksi; syntyi ELY-, ÄLY- ym. keskusksia siksi kunnes koko läänijärjestelmä koettiin turhaksi ja lakkautettiin. Backman´in mukaan säästöjä piti syntyä peräti 60 miljoonaa. Epäilen että meni toisin päin. Tyhjänpäivästä uudistusta, joka työllistää vain suunnittelijoita ja konsultteja. Tuleepa mieleen vanha juttu, mutta tietääkö joku mitä yhteistä on konsultilla ja leikatulla kollikissalla? Vastaus: Kumipikin tietää miten homma hoidetaan, mutta ei itse kykene sitä hoitamaan.
Valmet, alkujaan VMT - Valtion metallitehtaat - oli perustettu omavaraistuotantoa, mm. puolustusvoimien tarpeita varten. Alkujaan Jyväskylässä oleva Rautpohjan tehdas valmisti tykkitehtaan nimellä tykkejä, sittemmin paperikoneita. Tourulan kivääritehdas, jalkaväkiaseita, sittemmin metästysaseita, mm. maailman parhaita Valmet-haulikoita, joiden tuotanto myytiin sittemmin Beretta´lle Italiaan, Rautpohjan yksitystettiin - nimi muutettiin Metsoksi, lähdettiin keinottelemaan pörssiin. Palkattiin ökyjohtajat bonuksineen ja etuineen. Sen yhteydessä toiminut hyväkuntoinen Santalahti-vaihteistot myytiin "toimivalle johdolle". Ja monen monesta muustakin valtion yrityksestä on parhaat palat myyty juuri "toimiville johdoille", jotka sitten on pantu rahoiksi ellei niillä ole pystyttkään tekemään rahaa. Santalahti-vaihteistot toimii nykyään Moventaksena - tuulen voimalla.
Norjalaisille aikanaan myydyn Kemiran lopettaesssa ruudin tuotannon ei valtio ota maapohjan puhdistamista vastuulleen, jos yksityinen ostaa työpaikkoja säilyttääkseen valmistuksen. Tuotanto siis loppuu. Työpaikat katoavat maaperän joutuu valtio jokatapauksessa puhdistamaan.
Valmet - VMT oli valtion yritys, jolla oli myös työllistävä tarkoitus ja nimenomaan kotimaista valmiutta, turvallisuusvaraa ja omavaraisuutta korostava merkitys. Nyt ei Valmetia enää ole, se yksityistettiin ja samoin kävi Posti- ja Puhelinlaitoksen kanssa. Isot pojat pääsivät vauhtiin. Kaikki halusivat rahaa. Rahaa halusi Pekka Vennamo yksityistäessään tuolloin Telenä-tunnetun posti- ja puhelinlaitoksen. Suoritettiin suunnattu osakeanti, jossa nämä puuhamiehet kuorivat kermat päältä ja Olli-Pekka Heinonen päätti pelin, ostaessaan umts-kaupoillaan 4:n miljardin edestä tyhjää ilmaa Saksan ilmatilasta ja kippasi samalla Soneraksi muutetun Telen ruotsalaisen Telian syliin. Siihen aikaanhan Soneraa pidettiin silloisena Suomen valtion jalokivenä, joka kokonaan myytynä olisi asiantuntijoiden mukaan vastannut tuolloin koko valtion silloisen velan määrää. Valmetin toiminnasta vielä: paperikoneiden, pyssyjen ja autojen lisäksi piti Suolahden traktoritehdaskin myydä ja se meni amerikkalaisten armoille Fergusonin sisareksi.
Valtion Rautateiden nykytoiminta puolestaan on vähintäinkin kysymysmerkki. Mikä on mikä, kuka on kuka ja mitä tekee, Kuka omistaa radat ja kuka junat, kuitenkin nämä laitokset: posti, puhelin ja rautatiet ovat alunperin olleet nk. "public utilities" yrityksiä, yleishyödyllisiä, butjettivaroin varmistettuja toimijoita, joilla taattiin niiden käyttövarmuus ja -edullisuus.
Valmetilla on myös lentokonetehdas, joka viime vuosiin saakka on toiminut huolto- ja korjautehtävissä, rakentaen myös alihankitana osia Eurooppaiselle Airbus-yhteisyritykselle. Tuo tehdas sai alkunsa sota-aikana ja kehittyi nopeasti. Kun ilmavoimamme lensivät sodan loppuvaiheesa osin myös saksalaisilla Messerschmith´eillä, valmistivat suomalaiset oman versionsa "Pyörremyrskyn"", joka oli parempi, nopeampi ja tehokkaampi, kuin Messrschmiht, tosin koneita saatiin sodan loppuun mennessä valmiiksi vain kaksi kappaletta eivätkä ne ehtineet yhdellekään taistelulennoille. Toinen kyseistä - hienoista - koneista on näytteillä Keski-Suomen ilmailumuseossa Tikkakoskella. Aikanaan tehtaalla valmistettiin useita muitakin kontyyppejä, mm, Viimaa, Vihuria ja olihan niitä muitakin, viimeiksi Vinka-koulutuskonetta, jonka valmistus jäi vähäseksi ja lopettiin. Ja menihän meiltä tieto-taitokin. Sodan jälkeen suomalaiset lentokoneien rakentajat muuttivat
"varmuuden vuoksi" Ruotsiin ja olivat asiantuntijoina luomassa pohjaa Saabin lentokoneiden tuotannolle ja sinnehän se teollisuuden haara ja kokemus heidän mukanaan sitten katosikin.
ETUALALLA MESSERSCHMITH, TAEMPANA PYÖRREYRSKY
Lisäyksenä 17.12.2012: Ehkä joku ajattelee edellä olevasta kirjoituksestani, että se, samoin kuin moni edellinenkin olisi syntyneet jonkin asteisesta kateudesta, mutta kun olen päässyt näine eväineni - ei helpon, mutta mielenkiintoisen - elämäni nyt jo mekein lävitse ei minulla ole tarvetta olla kateellinen. Elämä on hyvin eletty, kun sen läpi on selvitty hengissä. Näillä kirjoituksillani olen pyrkinyt tuomaan esille epäkohtia ja toivon yhteisissä asioissa oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta joihin ei vaikuta päättäjän asema, vaan asenne Tarvitaan hyviä päätöksiä, sillä vaikeammat ajat ovat vielä edessä. Toisalta haluan oikoa puolen vuosisadan virheellistä ajattelua. "Lukekaan historiaa", sanoi Paasikivi, jonka Churchill kuittasi sanomalla: " Joka ei tunne historiaa tekee samat virheet uudelleen". Alkaa vähän pelottaa että tämä yli-touhukas nappulahalliitus ajaa meidät vielä umpikujaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti