TORINON KÄÄRINLIINAPYHÄ MANDYLION
"Mikäli Kristuksen sijasta olisi kyse sellaisista henkilöistä, kuin Sargon, Akhilleus, tai vaikkapa joku faraoista ei kukaan olisi saanut päähänsä esittää mitään vastalauseita. Olen ollut uskollinen tieteellisen totuuden hengelle käsitetellessäni tätä asiaa etsien aionoastaan totuudellisuutta vähimmässäkään määrin piittaamatta siitä josko se saattaisi kiukuttaa jatakuta uskonnollista piiriä. Tunnustan Kristuksen historialliseksi henkilöksi enkä näe mitään syytä miksi jonkun pitäisi olla tuohtunut siitä, että jossain on olemassa fyysisiä jälkiä hänen maallisesta elämästään".
Olen jo useammissa yhteyksissä maininnut Torinon käärinliinan ja koska aihe sinänsä on kiinnostava ajattelin ottaa sen lähemmin tarkasteltavaksi.
Kyseinen teema on tunnettu jo koko kristityn maailman ajan, mutta varsinaisesti se tuli esille 1902 Ranskan tiedeakatemiassa pidetyssä tilaisuudessa, kun Yves Delage esitti käsityksensä liinan aitoudesta yllä mainituin sanoin. Tämän tilaisuuden jälkeen hänet erotettiin tiedeakatemiasta. Itseasiassa tuo liina, Pyhä Mandylion on koko tunnetun olemassaolosa ajan herätänyt voimakkaitakin puolesta-vastaan mielipiteitä, jopa katolinen kirkko on suhtautunut sen alkuperään usein kielteisesti. Kun becanqonilainen Jeanne de Vergy avoitui Geoffrey de la Cluny' n kanssa 1354, hänen suvultaan myötäjäisinä saamansa liina oli varsinaisesti ensimmäisen kerran Euroopassa nähtävillä pienen Lirey'n pikkukaupungin kirkossa ja muodostui siellä pyhiinvaelluksen kohteksi.
TORINON KÄÄRINLIINA
FT antropologi ja kulttuurihistorioitsija Juha Hiltunen on tutkinut perinpohjaisesti liinan vaiheita ja tehnyt niistä erittäin tarkan yhteenvedon, niin että vain joidenkin aikakausien, lahinnä vuosien kohdalta on sen vaiheista epätietoisuutta.
Lähtökohtahan on Jerusalem, kärsimysnäytelmän tapahtumapaikka. Kun Josef Arimatialainen oli saanut Pilatukselta luvan ottaa Jeesus alas ristiltä, hän yhdessä Nikodemuksen kanssa pesi, voiteli ja kääri hänen ruumiinsa liinaan, jonka Josef Arimatialainen oli joko varannut itelleen, tai ostanut nimenomaan kyseistä tarkoitusta varten. Liinan kangas on erikoista kudosta ja oli jo tuolloin arvokas, noin 4.000 - 6.000 euroa, joten tämä varakas neuvosmies, joka juutalaisten pelosta salaa oli Jeesuksen opetuslapsi, ei säästellyt kustannuksissa. Pääsiäisen tapahtumien - ylösnousemuksen jälkeen todennäköisesti Pietari otti liinat ja huolehti niistä alkuseurakunnan tiloissa, joko Zepeteuksen talossa, jonka omisti luotto-opetuslapsi Johannes joka huolehti myös Jeesuksen äidistä, tai Yläsalissa, joka tunnetaan myös Pyhästä ehtoollisesta ja jonka omistaja oli Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus. Tehdyissä tutkimuksissa liinan aituouden puolesta puhuu se, että liinaan on sitoutunut Jerusalemille ominaisten, kevätaikaan kukkivien kasvien siitepölyä, sekä sikäisen maaperän sisältämiä, erikoisia kiviaineksia. Jo alusta pitäen liinasta huolehtivat myöskin yliluonnolliset voimat, niinpä Aleksandrian piispan Athanaeuksen mukaan, kaksi vuotta ennen Jerusalemin hävitystä, sai alkuseurakunta Pyhänhengen kehoituksen paeta kaupungista ja heidän mukanaan liina kulkeutui muiden pyhien esineiden kera Syyriaan, mistä edelleen pieneen Edessan kuningaskuntaan, (nyk. Turkin kaakoisosassa sijaitsevaan Urfan kapunkiin), missä se luovutettiin vakavasti sairaalle kuningas Abgar'ille, joka koki parantumisen kyseisten pyhäinjäännösten vaikutuksesta.
Edessasta Pyhä Mandylion, joksi liinaa nimitettiin vietiin Konstantinopoliin, missä se uskottiin keisari Romanos I haltuun. Tämä tapahtui 11.elokuuta 944 ja siitä lähtien tuota elokuun päivää idän kirkko viettää edelleen liinan Konstantinopoliin saapumisen päivänä. Kun neljännellä ristiretkellä olleet ranskalaiset ritarit aloittivat 1204 Konstantinopolin ryöstämisen sai sen alkuunpanija Otto de la Roche liinan haltuunsa ja toi sen mukanaan Atenaan, mistä hän lähetti sen sukulinnaansa Ray-sur-Saone'en säilytettäväksi ja mistä se vasta 1354 Jeanne de Vergy' n myötäjäisinä joutui Lirey'n linnan. Säilytyspaikkoja oli useita ja ne sijaitsivat lähinnä Haute Savoijin alueella. Paikallinen aatelisto oli ottanut tehtäväkseen huolehtia siitä, mikä oli sinänsä hyvä asia, koska sen vahingoituminen olisi kultturihistoriallinen katastrofi. Savoijin alueen aatelisperheet vuorottelivat liinan haltijoina ja sitä esiteltiin suurissa juhlallisuuksissa, mutta muutoin se pidettiin takoin julkisuudelta piilossa.
Vallan erikoisen todistuksen liinan olemuksesta antaa ranskalainen ritari Robert de Clari kertoessaan Konstantinopolin rystöstä.
"Siellä oli eräs toinenkin kirkko Minun Pyhä Maria Rouvani Blanchenaessa, missä säilytettiin sindoneita, johon Herramme on ollut käärittynä ja joka joka perjantai seisoi pystyssä, niin että meidän Herramme piirteet voitiin selvästi nähdä siinä. Eikä kukaan, eivät niin kreikkalaiset kuin ranskalaisetkaan tienneet, mitä näille syndoneille tapahtui sen jälkeen kun kaupunki oli vallattu".
Nyttemmin on tullut ilmi niiden vaiheet Atenan kautta Ranskaan ja kuten jo mainitsin - on se siellä vuorotellut alppiseuden aateliston huolen pidon alaisena. Viimeiset viisisataa vuotta se on kuulut Savoijien suvulle, kunnes 1988 Umberto II luovutti sen Katoliselle kirkolle ehdolla, että sen säilytyspaikkana pysyy Torinon tuomiokirkko. Kaksi kertaa liina on ollut lähellä tuhoutumista kirkoissa syttyneissä tulipaloissa, mutta kummallakin kerralla se on onnistuttu vain vähisiä vaurioita kärsineenä palastamaan.
HIKILIINA - SUDARIUM muodostaa oman lukunsa. Jossakin vaiheessa se oli joutunut erilleeen käärinliinasta ja kulkeutunut Alksandrian kautta Espanjaan, josta sittemmin pallannut takaisin Pyhään Maahan ja joutunut keskiajalla käärinliinan yhtyteen. Niiden koostumuksesta tehty analyysi todistaa niiden kuuluvan yhteen kudonnan ja viersperäisten aineiden sitoutumisen samanlaisuudesta johtuen. Myös siinä näkyvät verijäljet ovat osoittautuneet alkuperältään samoiksi. Kysymyksiä tosin herättää se miten itse kuviot ovat alunperin syntyneet ja siitä onkin esitetty monenlaisia teorioita, aina ruumiin eritteiden aiheuttamasta fyysisestä kuvantamisesta kuolemassa tai ylösnousemuksessa tapahtuneeseen voimakkaaseen säteilyyn saakka.
MUUAN LIINAN SÄILYTYSPAIKOISTA
Omalaatuisen todistuksen antaa myös tietokoneella tehty koe. Asiantuntijat kehittivät menetelmän jolla kuva saatiin eränlaisella kerrosmenetelmällä kuvattua siten, että siitä sen jälkeen voitiin valmistaa kuolinnaamion tyylinen kasvokuva. Kun kokeen suorittajat mallinnuksen valmistuttua ottivat kasvoista samalla tyylillä vedoksen, kuin mikä alkuperäiseen kankaaseen on jäänyt huomasivat he hämmästyksekseen, että kuvat olivat melko täydellisesti identtiset.
Käärinliinan arvoitusta voitaneen tuskin koskaan ratkaista, kuitenkin sen suhteen määrityksen menevät melko tasan puoliksi. Omana kantanani pidän sitä enemmän aitona, kuin kopiona, olenhan jo aikaisemmin sen suhteen ilmaissut mielipiteenäni, että jos niin suuri persoona, kuin Jeesus Kristus on ollut siihen käärittynä, on sen säilyminen itse asiassa perin pieni ihme.
