SUOLAHDEN YHTEISKOULUN
Viides luokka 1955 -1956 luokkalounaalla Suomiaisissa
Ravintola Ankkurissa, Matilanvirralla 21.8.2013

Näillä kokoontumisillamme on kivana puolena vielä se ettei kysymyksessä ole vain suppea tapaamisssa kävijöiden piiri, vaan Riitta pitää muitakin ystäviämme mukana kirjeenvaihdon ja nettiyhteyksien välityksellä. Joka kerta hän selvittää saapuneen postin ja kertoo kuulumiset niltä, jotka eivät ole päässeet tulemaan, tai jotka asuvaat peräti Uudella mantereella, tai Australiassa saakka ja joka kerta lähetämme hänen välityksellään kirjalliset terveiseemme heille takaisin. Tällä kertaa muuten muistimme erikoisesti Joukoa, joka sairsauden takia on joutunut laistamaan monta kokoontumiskertaa, mutta odotamme parantumista ja seisomme yhtenä joukkona tukemassa häntä henkisesti, henkilkohtaisesti painotan vielä, että:
- Me muistamme sinua Jouko!
Matilanvirta on satakunta metriä leveä salmi, joka liittää kaksi suurta vesialutetta Ala- ja Ylä-Keiteleen toisiinsa ja siitä jatkuu vesitiet niin, että Päijänne on kanavoinnilla yhteydessä Kallaveteen, Pieliseen ja Saimaan vesistöihin saakka, niin että Lahdesta ja Jyväskylästä pääsee Kauniin Järvi-Suomen kiertelemällä vesiteitä pitkin Lappeenrantaan ja Saimaankanavan kautta aina Suomenlahdelle saakka
Matilanvirta on satakunta metriä leveä salmi, joka liittää kaksi suurta vesialutetta Ala- ja Ylä-Keiteleen toisiinsa ja siitä jatkuu vesitiet niin, että Päijänne on kanavoinnilla yhteydessä Kallaveteen, Pieliseen ja Saimaan vesistöihin saakka, niin että Lahdesta ja Jyväskylästä pääsee Kauniin Järvi-Suomen kiertelemällä vesiteitä pitkin Lappeenrantaan ja Saimaankanavan kautta aina Suomenlahdelle saakka
Alkulämmittelyä järjestyksessä kuvan mukaan Seppo, Ilpo, Leena, Salme, Riitta, Ilkka
Yhteiskuvassa Raija, Ilpo, Salme, Ilkka, Ritva-Liisa, Pekka, Leenaa, Antero,
Sumiainen kuuluu nykyään liitoksen jälkeen Äänekosken kaupunkiin, mutta itsenäisenä ollessaan se oli muuan maamme pienimmistä pitäjistä. Kirkonkylän läpi vievä päätie, Pienen taajaman halkaiseva "Sumiasraitti" on kerrassaan idyllinen johtaessaan kulkijan vehreän puistomaiseman halki. Halki pienen kylän, missä melkein kaikki on pientä - mutta niin omalaatuisen viehättävää...
Sumiaisten luonto on kaunis ja maisemat upeita. Se on erotettuerilliseksi kappelikunnaksi, Laukaasta, joka puolestaan on aikoinaan eroitettu Rautalammista. Sumiaisten nykyinen kirkko on kyseisellä paikalallaan järjestyksessä toinen ja sen on rakentanut kirkonrakentaja E. Holopainen 1889. Sumiaisissa toimi 1800-luvulla sielunpaimenena rovasti Lagus, suoraa sukua maineikkaalle sodissamme taistelleele panssarikomentaja eversti Ruben Lagukselle. Mainittu rovasti oli tinkimätön niin omissa kuin serakunnan asoissakin ja hänestä onkin liikkeellä monta kansan suussa kulkenutta, huumorin sävyttämää tarinaa.
Muuan niistä kertoo kuinka viisi-kuusi tuntia pitkän saarnan aikana alkoivat seurakuntalaiset nukahdella, jolloin suntio unilukkarina, pitkän kepin kanssa herätteli nukkuvia. Kun ihmiset sen jälkeen alkoivat poistua kesken saarnan, rovasti panetti ovet lukkoon, mutta kun eräälle miehelle tuli "hätä", ei hänen auttanut muu, kuin kyykistyä kaminan taakse. Lagus veti miehen käräjille, mutta hävisi itse jutun eikä sen jälkeen ovia saanut panna kirkonmenojen aikana panna lukkoon. Tässä tapauksessa kyllä taisi olla huumori kaukana.
Toinenkin juttu mahtunee mukaan: Lagus piti tarkastii huolen papin palkkoina luovuettavista kymmenyksistään ja kerran sattui niin, että hän oli pitämässä kinkereita jossakin sivukylällä ja saarnatessaan hän huomasi kinkeritalon vireistä tietä ajavan isännän, jolla oli hänelle kymmenysrästejä. Hän meni ikkunaan, avasi sen hauusi: "Muistakaapas isäntä se lehmänkoipi. Sulki ikkunan ja jatkoi saarnaansa.
Toinenkin juttu mahtunee mukaan: Lagus piti tarkastii huolen papin palkkoina luovuettavista kymmenyksistään ja kerran sattui niin, että hän oli pitämässä kinkereita jossakin sivukylällä ja saarnatessaan hän huomasi kinkeritalon vireistä tietä ajavan isännän, jolla oli hänelle kymmenysrästejä. Hän meni ikkunaan, avasi sen hauusi: "Muistakaapas isäntä se lehmänkoipi. Sulki ikkunan ja jatkoi saarnaansa.
Sumiaisten kahdeksantahoinen kirkko

Useissa maamme pitäjissä on eri laisia juhlapäiviä, tai kilpailuja, ja niiiden yhteydessä useinkin jaetaan osallistujille, tai paikkauntalaisille leikillisiä arvonimiä. Sumiaisissa etsitään vuosittaista "kylaähullua" joka on sikäläinen leikillinen arvonimi kunnostautuneille, tai muuten paikkaunnan elämään vaikuttaneelle henkilölle ja kuten sanottu - pienen kylän lyhyt Sumiaisraitti tarjoaa vehreyttä ja enemmään silmää viihdyttävää nähtävää, kuin jokin kaupungin kivinen kauppakatu.
Erikoisuutena mainittakoon jo vuosia sitten pitäjään perustettu pokamiespankki, jonka toiminnasta en kylläkään ole perillä, mutta tuskin poikamiesten tilapäinen lainaus sieltä pientä korkoakaan vastaan onnistuu, omaksi tosin sieltä ainakin joku on toisensa saanut
Tuli mukaan pieni väläys Sumiaisista, vaan enemmänkin olisi kirjoittamista ja ajattelin, että tarkennetaan asioita vastaisuudessa.
Jos mahdollista; olisin kiitollinen kaikenlaisesta kansan perinteestä ja , uskomuksista ja kaskuista, jos joku niitä viitsisi sähkäpostiosoiteellani minulle toimittaa.
Tuli mukaan pieni väläys Sumiaisista, vaan enemmänkin olisi kirjoittamista ja ajattelin, että tarkennetaan asioita vastaisuudessa.
Jos mahdollista; olisin kiitollinen kaikenlaisesta kansan perinteestä ja , uskomuksista ja kaskuista, jos joku niitä viitsisi sähkäpostiosoiteellani minulle toimittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti